Makuuhuoneen tuoli peittyy vaatteista. Säntäilen hyllyjen välissä ja epätoivo alkaa iskeä. Kaappini on täynnä vaatteita, mutta mitään päälle pantavaa ei tunnu löytyvän ja tämä sama toistuu joka aamu. Kuulostaako tutulta?

Tällainen tilanne oli itselleni aivan liian tuttu, joten päätin tehdä tilanteelle jotain ja kokeilin vaateahdinkooni minimalismin apukeinoja.

 

 

Alkuun haluan painottaa, etten ole luonteeltani sottainen tai edes himohamstraaja. Kuitenkin minusta oli viime aikoina tuntunut, että vaatekaappini pursuaa yli äyräiden; koruja, paitoja ja takkeja, joita en ehdi edes käyttää. Yritykseni siivota kaappia oma-aloitteisesti päättyivät aina tilanteeseen, jossa kahden tunnin tuloksettoman järjestelyn jälkeen havahduin selailemasta vanhoja valokuvia. Se oli jatkuva noidankehä.

Olin siis siinä vaiheessa, että tarvitsin todelliset ammattilaiset apuun. Lähemmäksi pääsin tätä lainaamalla työpaikaltani järjestyksestä ja siivouksesta kuuluisan Marie Kondon ”Spark Joy”-kirjan. Kondo on tunnettu toimivista KonMari järjestely-, säilytys-, ja viikkausmetodeistaan, joten päätin antaa hänelle tilaisuuden.

 

 

Kirjan ensimmäisessä vaiheessa tuli kuvitella itselleen ideaali koti. Tarkoituksena oli saada lukija sitoutumaan urakkaan ja näkemään sen kokonaiskuvan. Käytin hyödykseni Pinterest-sivustoa, jossa selailin ja tallensin inspiroivia kuvia omaan profiiliini.

Tätä tehdessäni huomasin, että kuvissa, joihin huomioni kiinnittyi, oli paljon samaa; kotoisuutta ja ilmavuutta ja huonekalut ja esineet olivat tasapainossa keskenään. Kuvissa ei ollut turhia tavaroita, mutta siltikään tila ei tuntunut avaruusmaisen tyhjältä. Innostus edessä olevaa urakkaa kohti alkoi kytemään.

 

 

Toisessa vaiheessa haettiin kaikki asunnossa olevat vaatteet samaan huoneeseen yhteen kasaan. Arvioinnin hetki oli koittanut. Laitoin musiikkia soimaan ja aloitin urakan. Päätin jakaa kaikki vaatteet neljään eri pinoon.

  1. Kyllä-pino, eli säilytettävät vaatteet, jotka pääsevät takaisin kaappiin
  2. Kokeilu-pino, eli vaatteet, joita pitää vielä kokeilla ennen kuin tekee päätöksen
  3. Rekki-pino, eli vielä hyväkuntoiset merkkivaatteet, jotka lähetetään myyntiin Rekille
  4. Pois heti-pino, eli vaatteet, jotka päätyvät materiaalikierrätykseen.

Kondon neuvojen mukaan aloitin siitä, mikä on lähinnä sydäntä. Itselleni puseroiden ostaminen on aina ollut helpompaa kuin esimerkiksi housujen. Tuntui siis järkevältä, että vaatteista luopumisessa asia menisi samoin. Otin jokaisen paidan kunnolla kahteen käteeni ja tunnustelin tuottiko se minulle iloa. Joskus jopa kokeilin halata vaatetta. Jos vastaus oli kyllä, siirtyi vaate takaisin kaappiin, jos vastaus oli ei, meni vaate joko Rekki- tai Kierrätys-pinoon ja jos vastaus oli ehkä, siirtyi vaate Kokeilu-pinoon. Tätä toistui kymmeniä kertoja.

Jotta pystyin arvioimaan vaatteiden tuottamaa ”ilon tunnetta”, vertailin niitä keskenään. Tämä osoittautui todella hyväksi päätökseksi. Nostaessani kasasta upouuden Marimekon mekon, tunsin ihanaa säkenöimistä sisälläni ja laitoin sen heti Kyllä-pinoon. Kuitenkin siisti neuletakki, jonka olin ostanut vuosia sitten, vaikkakin käyttänyt ehkä kaksi kertaa, meni Rekki-pinoon.

 

 

Ensimmäisen 10 minuutin jälkeen aloin kaikesta huolimatta ottamaan takapakkia urakassani. Ongelmia tuli vastaan, kun vaatteita piti konkreettisesti siirtää Pois heti-pinoon. Pääni sisällä kävi kova keskustelu vaatteiden puolesta: ”Kyllä minä tätä vielä joskus käytän” ja ”Entäpäs, jos tarvitsen tätä johonkin teemapäivään”. Huomasin siirtäväni vaatteita ahkerasti Kokeilu-pinoon. Kokeilu-pinon kasvaessa suuremmaksi kuin mikään muun pinon, jouduin lopulta ottamaan itseäni niskasta kiinni. Kun jonkun vaatteen kohdalla mieleeni nousi sana ”joskus”, en enää pysähtynyt ajattelemaan vaan välittömästi laitoin vaatteen Pois heti -pinoon.

Tämä tuntui tekevän ison eron. Kokeilu-pinoni ei enää kasvanut. Urakan edetessä opin myös paremmin tunnistamaan mistä vaatteista sain oikeasti vielä iloa. Lopuksi minun tarvitsi vain ottaa vaate käteen ja tiesin jo mihin pinoon se kuului.

Toinen Kondon neuvo, minkä koin auttavan todella paljon, oli poistuvien vaatteiden kiittäminen. Totta puhuakseni aluksi tämä tuntui todella naurettavalta. Tuntui höpsöltä kiittää nukkaista toppiani hyvästä työstä. Ja vieläkin oudommalta hyvästellä täysin ehjä ja tyylikäs takki. Kuitenkin huomasin saavani siitä oudolla tavalla mielenrauhaa. Oli kuin olisin saanut luvan luopua kyseisestä vaatteesta.

Lopuksi käsittelin Kokeilu-pinon. Laitoin vaatteen päälle ja tiirailin peilistä. Jollei itselleni tullut heti sellaista ”Ai kun tämä on kiva”- tunnetta, siirsin sen Luopumis-pinoon. Mietin myös, että jos en ollut käyttänyt vaatetta moneen vuoteen, tuskinpa käyttäisin sitä vastaisuudessa.

 

 

Lopulta arviointivaihe oli ohi ja viimeisen vaiheen vuoro koitti. Nukkaantuneet, rikki menneet tai muuten vain kuluneet vaatteet vein materiaalikierrätykseen. Hyväkuntoiset merkkivaatteet vein myyntiin työpaikalleni Rekille.

Kyllä-pinon vaatteet viikkasin siististi kaappeihin, yläosat ylähyllyihin ja alaosat alahyllyihin. Ripustaessani vaatteita henkariin käytin myös Kondon ohjetta: lyhyimmät vaatteet oikealle, silti pitäen samanlaiset samanlaisten kanssa. Vasemmalle tulivat siis mekot ja pitkät kimonot, niitä seurasivat jakut ja lopuksi sifonkiset puserot, joita oli vaikea viikata.

 

 

 

Urakan jälkeen iski väsymys tuntikausien uurastuksen ja pohdinnan takia. Kuitenkin hiljalleen mieleeni hiipi tyytyväisyys tehdystä työstä. Aina kun avasin kaappini tai mietin, mitä laitan päälle, tuntui kuin minulla olisi enemmän vaihtoehtoja. Tunne oli mitä omituisin, sillä juurihan minä olin luopunut puolesta kaapillisesta vaatteita. Tuntui kuin aivoistani olisi avattu viemäri. Sain vaateprojektista sellaista rauhaa, mitä en ollut aiemmin tuntenut.

Jäljelle jääneet vaatteet saivat nyt tilaisuuden loistaa. Eikä niiden valoa enää himmentänyt muut vaatteet, joita pidin kaapissa oikeastaan vain velvollisuuden tunteesta.

 

Suosittelen lukaisemaan tämän kirjan, jos edessä on vaatekaapin karsimisprojekti: Spark Joy, Marie Kondo.

Tarpeettomat ja hyväkuntoiset vaatteet voit lähettää vaivattomasi Rekille myyntiin. Katso tästä ohjeet!

 

Iloisia järjestelyn hetkiä!

 

Julia / Rekki

Kommentti artikkeliin “Vaatekaappi järjestykseen Marie Kondon tapaan

  1. Laura111 sanoo:

    Enpä ole tätä ajatellut ”Jäljelle jääneet vaatteet saivat nyt tilaisuuden loistaa.”

    Säästelen ”käyttökelpoisia” kuteita ja aina ahdistaa kun kaapissa on vähän sitä sun tätä! Jospa siellä olisi vaan oikeasti niitä mitä voin käyttää niin vaatteet ehkä ”loistaisi” 😀

Kommentointi on suljettu